Maailman suurin ihme on tapahtunut, olen löytänyt Kouvolasta yhden positiivisen puolen! Yhden pienen vuorokauden ajan, jolloin Kouvolan kaduilla kävellessä voi ihan oikeasti ja rehellisesti hymyillä! En usko että tämä kovin kauaa tulee kestämään, koska synkkä syksy valtaa taas alaa ja sen myötä mieliala lähtee ehkä jyrkkään luisuun, mutta kuitenkin! Tämä vuorokauden aika on yllättäen aamu! Yleensä nukun tuon ajan ohi hyvinkin sulavasti enkä kadu sitä ollenkaan, mutta näinä kouluaamuina kun on se n. 45 minuuttia aikaa pyöriä Kouvolassa ennen koulujen alkua niin se on oikeasti jotenkin rentouttavaa ja mukavaa. Bussin odottamisesta hyisellä pysäkillä, siinä on ensinäkin jotain nostalgista. Kahvin ostaminen coffee housesta 90 sentillä ja sitten Kouvolan jollekin räkäiselle penkille istahtaminen ja siinä vaan möllöttäminen ja ihmisten tarkkailu on pikkuhiljaa luomassa uusia ulottuvuuksia jo valmiiksi rikkaalle mielikuvitukselleni. Olen saanut jo muutaman idean mahdollista lyhytelokuvaa varten, mutten niistä nyt juorua sen enempää.
Aamulla Kouvolassa istuskellessa näkee jos minkälaista porukkaa, joihin ei iltapäivällä ja illalla enää kiinnitä niinkään huomiota. Mummot kulkee rollaattodeiren kanssa ympyrää miettien mihin sitä menisi kahville ja mitä kahvia ottaisi ystävättärensä kanssa. Papat ostavat ruusuja aamutouhuissaan, Peltirummun omistaja käy palauttamassa pullot ja ostamassa sapuskaa työpäivää varten. Tori ja kävelykatu heräävät henkiin töihin ja kouluun kiirehtivistä ihmisistä ja työmiehet pitävät ensimmäisen kahvituntinsa.
Kyllä, I like! Mutta älkää ihmiset nyt säikähtäkö, en pidä vieläkään Kouvolasta sen enempää kuin aikaisemminkaan! Löysin vaan uuden puolen aamuista..
No ihan varsinaiseen asiaan. Tuossa aamubussissa istuskiessa ja musiikkia kuunnellessa ajatus juoksee aika hurjaa vauhtia. Tänään löysin itseni ajattelemasta periaatteita ja niistä kiinni pitämistä. Tulipa uhrattua yksi ajatus blogillekin ja nyt päätin toteuttaa tuon ajatuksen. Eli mitä omiin periaatteisiin tulee, niitä on paljon ja pyrin pitämään jokaisesta kiinni parhaan kykyni ja itsekurini mukaan mutta aina se ei onnistu tietenkään. Aina välillä tulee joku joka saa mielipiteet muuttumaan ja se on ihan okei, periaatteista ei kuitenkaan luovuta.
Muutama periaate nousi mieleen ensimmäisenä. Ensinäkin musiikin "kuuntelu" periaatteena. Minun mielestäni ihminen ei kuuntele jotain tiettyä bändiä ellei hän omista ainakin yhtä levyä kyseiseltä yhtyeeltä. Jos on kuullut vain bändin radiohitit, ei silloin kuuntele bändiä vaan radiota. Se että on uhrannut muutaman euron bändin levyyn niin se luo jo tiettyä uskottavuutta. Ei, se että on ladannut koko bändin tuotannon laittomasti (tai laillisesti) netistä niin se ei minulle merkkaa yhtään mitään. Ainakin se kokoelma-levy pitää hyllystä löytyä jos sanoo kuuntelevansa jotain bändiä. Tämä sama asia pätee oikeastaan bändipaitoihin ja niiden käyttöön. Tässä siis tulee toinen periaate periaatteessa. Bändipaitojen käyttäminen on minun mielestäni ansaittava. Tämä ajatus nousi esiin tämän kesän Sonispheressä. Ei kuka tahansa voi pitää esim. Alice Cooperin paitaa. Jos vastaan kävelee joku massamuodin mukana kulkeva ihminen, jolla on Alicen paita päällä muttei koskaan ole kuullut kuin korkeintaan radiohitit (eikä välttämättä niitäkään yhdistä nimeen) niin ei, silloin ei todellakaan ole ansainnut artistin paitaa päälleen. Tajuatteko mitä haen takaa?
Tässä oli muutama ehkä pieneltä ja typerältä kuulostava periaate-esimerkki allekirjoittaneelta mutta nämä eivät suinkaan ole ainoita eivätkä niitä kovinpia periaatteita. Kaikilla on omat periaatteensa ja mielipiteensä. Kaikkien periaatteiden periaate on kuitenkin se että niistä pidetään kiinni viimeiseen saakka! Mielipidettä ei tule vaihtaa joka käänteessä uusia ihmisiä tavatessa, sillä muuten se antaa sinusta toivottoman teinipellen kuvan. Tässä siis saapuu Roxx Decker lakikirjan osa.. Ehkä neljä tai viisi?
"Pidä periaatteistasi kiinni kunnes jokin älykkäämpi otus tulee ja toteaa ne hyvin perustein vääriksi. Tällöinkin väitä vastaan mahdollisimman tiukasti äläkä anna heti periksi, muuten vaikutat perseennuolija-ötökältä ja siitä ei taas kukaan pidä."
Näillä punaisen langan menettäneillä sanoilla mennään tänään. RD kiittää ja toivottaa hyviä aamuja mahdollisille lukijoilleen! Keep the rock rolling!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti