Mutta et löydä valoa ellet näe varjoa

Olen joutunut pahaan paikkaan, jossa joudun kyseenalaistamaan omaa ajatusmaailmaani. Annanko periksi vai taistelenko? Jälkimmäinen on aina se oikea polku, mutta pitääkö minun tämän kerran astua sivuun? Löydänkö enää tietä jos nyt poikkean? Voinko antaa itsestäni vain puolet, onko se okei? Haluan antaa kaikkeni mutta sisimpäni on ristiriidassa.
Yksi pieni asia sai maailmani heittämään kärrynpyörää. Olen vihainen ja minua ärsyttää. En pidä siitä. En pidä siitä että olen tässä mielentilassa. Se ei tiedä hyvää. En halua sitä. Haluan antaa sen eteenpäin. Pistää pahan kiertämään ja unohtaa. Onko se okei? Ei. Tosiasiassa minun on nieltävä ylpeyteni, mutta miksi se on niin vaikeaa?
Ole uskollinen, kunnioita muiden päätöksiä. Ole rehellinen. Se ei ole aina niin helppoa. Tämän haasteen edessä en halua lannistua. Otan vastaan roolin, joka minulle on tarjottu. Kannan korteni kekoon enkä anna olla. Tämä on minun elämäni ja minä taistelen. En astu sivuun, en lähde väärille poluille. Pidän pääni ja käännän kasvoni valoon. Mutta et löydä valoa ellet näe varjoa. Sehän tästä hullua tekeekin.