Sooner or later though, you always have to wake up.

Joskus kaikki menee päin Helvettiä ja tuntuu että oikeasti mikään ei onnistu. Istuin eilen töissä myymässä niitä typeriä lehtiä ja sain korkeat 2 lehteä myytyä. Niistä tienasin 15 euroa eli mun tuntipalkkani oli huikeat 3 euroa. Ei palkassa nyt sinänsä mitään, mutta se turhautumisen tunne kun istut siellä kuumassa toimistossa soittelemassa äkäsille mummoille. Eilinen ei todellakaan ollut minun päiväni.
Ainiin, en saanut pääsykoekutsua.

Taitaa siis tulla ensimmäinen kunnon takaisku Roxx Deckerin aikakauteen, mutta se ei tiedättekös oikeastaan.. No se ei haittaa. Ensinhän se vitutti ja toki vituttaa edelleenkin etten päässyt edes pääsykokeisiin. Mutta sitten aloin ajattelemaan että kukaan ei ole saavuttanut huippua helposti (paitsi jotkut lollerot Idolsit ja X-Factorit) ja ne jotka ovat, en haluaisi kuulua heihin. Haluan tehdä töitä onnistumiseni eteen ja siksi minusta on jossain määrin hyvä että tuli tämmönen isku. Kuten tuossa pari blogia taaksepäin mainitsin, alhaalta pääsee vain ylöspäin!

Tämä helsinkiläinen muuttaa siis todennäköisesti vuodeksi takaisin Kouvolaan. En ole vielä ihan päättänyt muutanko omaan kämppään vai takaisin äiskän luo. Sinänsä oma kämppä Kouvolan keskustasta olisi ihan jees, mutta sitten toisaalta maalla on mukavaa. Eikä maalla tarvitsisi katsella känniääliötä ikkunastaan (ja voisi käydä suihkussa ja saunassa koska haluaa ja pestä pyykkiä koska haluaa jne.).
Kesän vietän nyt tsimpaillen ympäriinsä, mutta syksyllä hankin sitten töitä. Luultavasti odottelen ensi kevään yhteishakua ja haen sitten uudestaan, tälläkertaa myös sinne Kyamkiin.

Suunnitelmia siis löytyy vaikka takaisku tulikin! Tämä ei nimittäin ole semmonen paikka, missä pitää hypätä kaivoon vaan tää on yks niistä hetkistä jolloin pitää pysyä kovana ja jatkaa taistoa!

Sooner or later though, you always have to wake up. Otsikko on tänään suora quote Avatar-elokuvan Jake Sullylta. Minusta tuntui että tuo lause kertoo tällä hetkellä kaikkein parhaiten omista ajatuksistani. Elin vuoden unelman ensimmäistä vaihetta, mutta sitten en saanut pääsykoekutsua ja oli pakko herätä. Uskon kuitenkin että niinkuin Avatarissa, omassa tarinassanikin on se maailma josta ei enää tarvitse herätä. Että joskus kaikki kääntyy päälaelleen ja
tämä Suomi onkin se unimaailma siinä missä nyt se on California.

Everything is backwards now, like out there is the true world, and in here is the dream.