Director of the Highway

Ajelin tossa tänään pikkusen autolla ja sitten sain rekan kiinni ja alko vituttaa ku ei tullu sellast tilannetta et ois voinu ohittaa ku se ajo kaheksaakymppii satasen rajotuksilla. Siinä sitten köröttelin "hissuksee" sen perässä ja sitten alkokin kaheksankympin rajotus enkä viittinytkään enää alkaa ohittelemaan. Siinä sitten tsiippailin kotiin saakka moisen rekan perässä.

Sitä kuitenkin aloin yhdessä vaiheessa miettimään kuinka jotkut ihmisistä (mukaan lukien minä itse) ovat sellaisia kuskeja, jotka eivät vain osaa ajaa muiden autojen perässä. Sitten aloin ajattelemaan myös sitä, kuinka hyvä on että on olemassa myös niitä kuskeja jotka suostuvat ajamaan meidän johtamaan tahtovien kuskien perässä. Kuinka kamalaa olisikaan jos kaikki pyrkisivät ohittamaan ja olemaan se jonon vetäjä.
Sama pätee muussa elämässäkin.

On olemassa niitä ihmisiä, jotka eivät pysty taipumaan muiden johdettavaksi vaan pyrkivät itse pomon rooliin keinolla millä hyvänsä. Jopa ohittamalla aiheuttaen tietynlaisia vaaratilanteita. Jos joku menee ohi, sitä alkaa vituttamaan ja pyrkii väkisin ohittamaan sen toisen vaikka se toinen menisikin tuhatta ja sataa kovempaa kuin mitä itse kuljet.
Jotkut taas ovat niitä ohittajia, jotka ohittavat ja jäävät tarkoituksella siihen eteen kykkimään.

Itse kuulun niihin kuskeihin, jotka ohittavat ja ohittavat ja ohittavat pyrkien tilanteen pomoksi ja jonon johtajaksi. Mutta siinä vaiheessa kun huomaan takapeilistä että joku nopeampi ihminen on tuloillaan, siirryn siististi sivuun ja annan tietä. Aloin ajattelemaan asiaa vasta tänään köröttely-reissullani, mutta tämä pätee myös muussa elämässäni! Minullla on tietyt päämäärät ja haluan tehdä tiettyjä asioita tietyllä tavalla. Joskus kuitenkin pitää tehdä tietynlaisia päätöksiä ja kompromisseja, jolloin pitää astua hieman sivuun ja antaa tietä. (Btw. Jos annan jollekin tietä, niin yleensä syöksyn salamana sen perään jatkaen huimaa ohituskiitoani.) Tien annon jälkeen painetaan sitten tuhatta ja sataa perään, jottei ohittaja saa liiallista yliotetta!

En näe ohittamisessa sinänsä mitään väärää, mutta niin liikenteessä kuin elämässäkin mikään ei ole vittumaisempaa kuin ne ihmiset, jotka ohittavat ja jäävät sitten tientukkeeksi; Viime kesänä ajelin töihin ja ohitin jonkun miespuolisen kuskin, joka sitten päätti kostoksi ohittaa minut! Ohitettuaan hän iski jarrut pohjaan ja melkein tuli peräänajo kiitos kyseisen herrasmiehen. Siinä kyllä ärräpäät lenteli, mutta en lähtenyt ohittamaan. Se äijä jäi tientukkeeksi, mutta ainakin minä näytin sekä itselleni että sille urpolle kuka on oikeasti tilanteen johtaja.