maanantai 24. kesäkuuta 2013

Tyttö, sinä olet kadottanut kenkäsi!


Juhannus. Kesä ja kärpäsiä. Nilkkoihin asti vettä. Paarmat puree, itikat inisee. Nostalgisia lastenohjelmia. Denver. Kivet lentävät ja aallot ovat kymmenen senttiä korkeat. 


Siniristilippu salkoon ensimmäisen kerran neljään vuoteen. Liekit eivät suostu syttymään. Lue hiilien käyttöohjeet. Tuhoa tulitikut. Puhalla. Puhalla. Puhalla. Rasva tirisee grillissä. 


Sienet kiljuvat juosten lyhyen miehen perässä. Kupla! Kupla! Kupla! Me palataan aina kuplassa takaisin. Huudamme kuin olisi viimeinen päivä. Sydän hakkaa luvattoman lujaa. Kukkia, sieniä ja dinosaurus. Me taistellaan ropellista.


Vaativaa kahvia. Sotamaskit. Myöhästyminen. Maaninen naisääni käskee kääntyä oikealle. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Kolmen pysähdyksen taktiikka. Ensin battery. Sitten bensa. Sitten pissa.


Ei juosta. Eihän? Ei meidän tarvitse. Eihän? Ainoa kilpailijamme on lapsiperhe. Pakko kiiruhtaa. Olet hidas. Et osaa mitään. Anna minä. Ei. Voitko olla nopeampi? Se on ranneke. Laita se paikoilleen. Ei niin kireälle. Voisitko olla nopeampi? Minun on kiire. Lapsiperhe uhmaa elämääni.


Kolme rokkaria räppäreiden keikalla. Miten pitäisi käyttäytyä kun kukaan ei toimi niinkuin yleensä? Ensin istun. Sitten minun on pakko nousta. Pelottaa. Älä katso sitä suoraan silmiin. Jättimäinen horo makaa jalat levällään selkäni takana. Se syöksee vaginastaan ulos pelottavia miesolentoja. 


Setä järkkärisedällä on mokkapalakateus. Mussutamme katkarapumuffiseja ja mokkapaloja. Ja vettä ja kahden euron kahvia. Meitä tuijotetaan. Olisin minäkin kateellinen, jos joutuisin elämään festariruualla ja vieressä olisi tyyppi, jolla on muffinseja ja mokkapaloja.


Raitoihin pukeutunut naisolento saa aivoni valumaan korvasta ulos. Kulahtanut tukka. Typerät jutut. Vihaan alahuultasi, mikä sitä vaivaa? Menetän toivoni. Jopa poski on hyvä vaihtoehto tämän kaiken jälkeen. 

Dregenin fabosivulta
Sitten taivas aukeaa. Nössöt lähtevät kotiin, me jäädään paikoilleen. Sotilaat, jotka selvisivät sodasta. Maailma räjähtää. Sienet saavat kiinni lyhyen miehensä. Olo on kuin Tavastialla. Hiki virtaa ja luulen pyörtyväni. Päivän aikana patoutunut energia pääsee valloilleen.


Megakuu valaisee tiemme. Aurinko nousee ennen kuin huomasin sen laskevan. Yksi battery ja neljä pussia Dregen-pollyja. Little drops of heaven but whatever. Eläimiä tiellä. Sumua pelloilla. Hiljaisuudessa soi kaipaus. Bussi näyttää turhan tutulta. Järjetön energianousu. Pasilan pusikko. Willu House. Uni. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti